Juuri kun isäntäni alkaa polvensa kanssa olla reeni- ja kisakunnossa, niin meikäläinen menee sitten telomaan kinttunsa. Olen onnistunut jossakin kirmailun ja säntäilyn tuoksinassa loukkaamaan oikeasta etutassustani jotakin hiivatin nivelsiteitä, tai mitä lie, ja nyt joudun hissuttelemaan koipi paketissa pari viikkoa. Ei siis lenkkeilyä, ei agilityä, ei rajuja leikkejä - ei elämää, voisi melkein lakonisesti tokaista. No, viimeinen meni liioittelun puolelle. Pakollinen lepo tietää sitten sitä, että emme pääse 3.5. Kouvolan agi-kisoihin ja sitä seuraavan viikonlopun Tampereen kisojakin täytyy vielä harkita tarkasti. Blaah...