Heipä hei!

Eipä ole hetkeen (hetki on kovin suhteellinen käsite; joku voisi toisen "hetkeä" pitää jopa ikuisuuksiin venyvänä ajanjaksona) tähän lokiin ilmestynyt uutta juttua. No, nyt ilmestyy. Uusi tulemisemme tosin tapahtuu hieman uudessa muodossa; tästä eteenpäin Teme ottaa näiden juttujen naputtelun lisäksi päävastuun myöskin niiden sisällöistä. Minä kyllä koitan pitää huolen siitä, että niiden näkökulma ei karkaa kauas koiranelämästä.

Tähän ratkaisuun tulimme isäntäni kanssa siksi, että hänen mielestään minun ajatusten siirtäminen sellaisenaan ihmiskielelle on miltei mahdoton ja ainakin erittäin raskas tehtävä - hän kun ei nyt kuitenkaan mikään Paul Auster ole (lukekaa "Timbuktu", siinä on aika hienosti kuvattu erään koiran sielunelämää). Ja täytyy myöntää, että en minäkään pysty ihan aukottomasti muille koirille tulkkaamaan isäntäni aivoituksia.

Näin. Lily vaikenee, mutta jatkaa aktiivisesti tulevien juttujenkin päähenkilönä. Hau!!